Miltä tulevaisuuden luova meriteollisuus näyttää?

Järjestimme yhteistyössä muutostoimisto Wevolven kanssa työpajan, jossa visioitiin tulevaisuuden luovaa meriteollisuutta ja tuotteistettiin luovista ideoista liiketoimintaa.  Kurkista työpajamme tuloksiin:

Tulevaisuuden luova meriteollisuus-työpajan tuloksia 4.11.2013

Icebreaker murtaa työpaikan jäykän ilmapiirin

Kaleidoskoopin Icebreaker-pilotti jää elämään vielä hankkeen jälkeenkin. Pilotissa STX Finlandin työympäristössä pyrittiin teatterista ammennettujen metodien avulla aikaansaamaan luova ideointi-ilmapiiri, jossa uudet innovaatiot voivat kukoistaa. Icebreakerista voi olla merkittävää hyötyä niin työilmapiirille kuin jopa yrityksen myymille tuotteille. 

Satu-Mari Korhonen Theaterworksista oli mukana toteuttamassa teatterivetoista pilottia. Pilotti koostui luennoista ja toiminnallisemmasta osuudesta, jossa pyrittiin luomaan mahdollisimman vastaanottavainen tunnelma. Kari Sillanpää STX Finlandilta piti erityisesti luennoista. Myös konkreettinen tekeminen oli Sillanpään mielestä kiinnostavaa vaihtelua:

-                   - Teimme harjoituksen, jossa kokeiltiin sitä, miten uusia ideoita otetaan vastaan. Pieni ravistelu ei ole       pahitteeksi. Tämä oli ehdottomasti parempaa kuin kokouspöydän äärellä ideoiminen.

Icebreaker voi saada myös jatkoa. Sillanpää vilauttaa mahdollisuutta innovaatiopäivän järjestämisestä, jolloin asiantuntijat voisivat kokoontua keksimään uusia ideoita yritykselle.

Tervetuloa Kaleidoskoopin loppuseminaariin 29.11.2013!

Kaleidoskooppi-hanke on päättymässä.  Olemme reilun kahden vuoden aikana oppineet paljon mielenkiintoisia asioita, joita haluamme jakaa myös Sinun kanssasi.  Tervetuloa siis hankkeemme loppuseminaariin kuulemaan, mitä olemme saaneet aikaiseksi!

Ohessa seminaarin ohjelma.  Ilmoittaudu tapahtumaan täältä 26.11. klo: 16.00 mennessä.

Luova tyyppi ei lyttää toisten ideoita

Uusien ideoiden keksiminen on monella työpaikalla tuskallisen vaikeaa. Ilman innovaatioita ei voida liikkua eteenpäin kehittyvässä maailmassa ja ilman kehitystä puolestaan ei voida menestyä. Luovuuden kukat kukkivat parhaiten, kun niille luo turvallisen ja hyväksyvän maaperän.

”Mitään ideointimenetelmiä ei voida hyödyntää jos työpaikalla ei ole sellaista asennetta, että kaikki ideat hyväksytään,” neuvoo Teatterikorkeakoulun opettaja Kai Lehikoinen. Hänen mukaansa luovuus kukoistaa, kun työyhteisöön luodaan sellainen ilmapiiri, ettei mikään idea ole huono eikä tyhmä.

Myös Kaleidoskoopin Icebreaker-pilotissa STX Finlandin telakalla perehdyttiin luoviin menetelmiin teatterin keinoin. Luovuuden ulkoa opettelu voi kuitenkin olla haastavaa. Lehikoisen mukaan luovuus on enemmänkin asenne tai tapa olla. Hän pyrkii itse olemaan aina avoin sille, että hänen ajatuksiaan saa haastaa ja että hänen tapansa ei aina välttämättä ole paras tapa. Tämä tekee opetustilanteista muuntautumiskykyisempiä.

”Ihmiset tuovat omia ajatuksiaan omasta elämysmaailmastaan. Viestin saamiseen perille on monta reittiä ja olen valmis muuttamaan tilannetta sen mukaan mitä juuri sillä hetkellä tarvitaan,” Lehikoinen toteaa.

Yritysviestintää elokuvan keinoin

Jan Laurell, Meriaura Group

- Halusimme kuulla henkilökunnan mielipiteitä, ajatuksia ja näkemyksiä siitä, mitä voisimme kehittää. Huomasimme, että maa- ja meriorganisaatioiden välille kaivattaisiin lisää läpinäkyvyyttä, kertoo Meriaura Groupin henkilöstöjohtaja Jan Laurell.

Kaleidoskoopin projektituottaja Lan Le, esitteli toisilleen Meriaura Groupin ja turkulaisen tuotantoyhtiön, Hallava Filmin. He lähtivät yhdessä ideoimaan eri mahdollisuuksia käyttää elokuvaa yrityksen sisäiseen viestintään.

- Meitä helpotti paljon se, että Hallava Filmin tuottaja, Toni Panula, oli niin hyvin perillä meidän toimialasta. Jonkun muun kanssa suunnittelu olisi voinut olla haastavempaa, Laurell toteaa.

Video vai mapillinen papereita?

Laurell kertoo, että alkuperäisenä ideana oli tehdä reportaasimainen Meriaura News, mutta pikkuhiljaa idea alkoi muovautua ajattomampaan, dokumentaariseen suuntaan, pienen huumorin höystämänä. Käsikirjoitukset ovat viilausta vailla valmiina, näyttelemisen hoitaa henkilökunta itse.

- Videon tarkoituksena on saada meriorganisaatiolle paremmin tietoa siitä, mitä toimiston eri osastoissa tehdään. Se toimii myös perehdyttämismanuaalina uusille työntekijöille. Kukapa nyt ei mielummin katsoisi vartin elokuvaa, kuin selaisi mapillista papereita", Laurell sanoo.

Laurell ja Panula uskovat, että videon käyttäminen yritysmaailmassa on yleistymässä.

 - Elokuva kertoo tarinan, jossa on faktat kohdillaan, mutta siinä käytetään myös emotionaalista viestintää. Elokuva herättää tunteita ja katsoja samaistuu ja omaksuu asiat tarinan kautta. Se luo yhteyksiä ja mielikuvia ja on hyvä keino saada työntekijät sisälle yrityksen ajatusmaailmaan ja tapoihin toimia, Panula toteaa.

- Yhteiskunta ja sen tavat ovat muuttuneet. Nykyään interaktiivisempi väline toimii vaikuttavammin. Välttämättä ei aina vain tule mieleen, miten asiat voisi hoitaa uudella ja erilaisella tavalla, Laurell kertoo.

Laurellin mukaan henkilökuntaa ei ollut vaikea innostaa videon pariin. Yhteishenki nousee heti, kun tehdään yhdessä muutakin kuin päivittäisiä töitä. On tärkeää, että myös yrityksen johto sitoutuu tämänlaisiin projekteihin.

Kahden alan yhdistämisessä on myös haasteensa

Meriaura Groupilla tai Hallava Filmillä ei kummallakaan ollut aikaisempaa kokemusta vastaavasta, kahden eri toimialan yhdistämisestä.

- Suurin haaste oli varmaankin se, että lähdimme liikkeelle niin yleismaailmallisesta tilanteesta, jossa kumpikaan osapuoli ei ollut täysin varma mitä halutaan ja millaiseen lopputulokseen pyritään. Pilotithan usein ovatkin juuri sellaisia, että tuote muuttuu matkalla hyvinkin paljon. Myös kahden eri yrityksen aikataulujen sovittaminen yhteen, on ollut haasteellisa, Panula toteaa.

Panula kuitenkin uskoo, että tulevaisuudessa vastaavat tuotokset muuttuvat varmasti helpommiksi, nyt kun siitä on jo kokemusta.

Videolle löytyi muutakin käyttöä

Pilotti on poikinut myös muuta yhteistyötä yrityksien välillä. Hallava Filmi on toteuttanut myös muita videoita Meriauralle.

- Viimeksi tehtiin referenssivideo. Asiakas ymmärtää paljon paremmin, miten homma oikeasti menee, kun asia esitetään visuaalisesti. Varsinkin jos toisella puolella ei ole insinööri vastassa,  Laurell kertoo.

Pilotin kuvaukset pidetään tänä syksynä.

TAIKA II-hanke on julkaissut uuden tutkimusraportin taiteen käytöstä työpaikoilla

Taidelähtöiset menetelmät ovat tulleet osaksi työelämän kehittämistä mutta Suomessa niiden vaikutuksia on tutkittu vasta vähän. Pian ilmestyvä tutkimusjulkaisu esittelee uutta tutkittua tietoa taidelähtöisillä menetelmillä aikaansaaduista vaikutuksista ja taidelähtöisten menetelmien käytöstä työkontekstissa.

Taidelähtöisillä menetelmillä tarkoitetaan työkontekstissa esimerkiksi teatterin, kuvataiteen, kirjoittamisen tai musiikin menetelmien käyttämistä osana organisaation, työyhteisön tai henkilöstön kehittämistä.

Pälvi Rantalan ja Satu-Mari Janssonin toimittama teos TAITEESTA TOISEEN. Taidelähtöisten menetelmien vaikutuksia kokoaa yhteen ajatuksia, ideoita, kokemuksia ja tietoa taidelähtöisestä toiminnasta työelämässä. Monitieteinen tutkijaryhmä lähestyy artikkeleissaan aihetta eri tulokulmista, yhdistäen erilaisia taidelähtöisiä menetelmiä, teoreettisia näkökulmia ja tieteen ja taiteen keinoja.

Tutkijaryhmä on työskennellyt valtakunnallisessa TAIKA-hankkeessa (OKM / ESR) ja tutkinut siinä taidelähtöisen toiminnan vaikutuksia työyhteisöissä, yksilöissä ja organisaatioissa.  Julkaisun kirjoittajat ovat tanssija-tutkija Kirsi Heimonen, teatteria hyödyntävä työyhteisövalmentaja

Satu-Mari Jansson, tohtoritutkija, kulttuurihistorioitsija-yhteiskuntatieteilijä Pälvi Rantala sekä kuvataidekasvatuksen professori Mirja Hiltunen.

Teoksen artikkelit tekevät näkyväksi sitä, millaisia vaikutuksia taidelähtöisellä toiminnalla on saavutettu työyhteisöissä. Monitieteinen tutkijaryhmä pohtii myös sitä, millaisin keinoin taidelähtöisten menetelmien vaikutuksia voidaan tutkia, ja mitä erilaiset tulokulmat tuovat vaikutusten tutkimukseen – miten ne ylipäänsä sopivat samaan teokseen.

Artikkelikokoelma julkaistaan Työelämän tutkimuspäivillä 7.11.2013 Taiteet ja työelämä -työryhmässä. Kirja julkaistaan sekä paperisena että verkkojulkaisuna, joka on ladattavissa TAIKA-hankkeen verkkosivuilla www.taikahanke.fi.

Lisätietoja:

Pälvi Rantala, palvi.rantala@ulapland.fi, Satu-Mari Jansson, satu-mari@theatreworks.fi

Arvostelukappaleet:

Pia Vehnämäki, pia.vehnamaki@helsinki.fi

Kutsu 123-seminaariin: Menestymistä ja tulosta meriteollisuuden kansainvälisessä toimintaympäristössä