tiistai 4. syyskuuta 2012

About social interaction in passenger ships –Economic perspective in multidisciplinary research project conducted in Kaleidoskooppi and Cruise & Ferry Experience Program


Social interaction is part of our everyday lives. Nowadays we even use social medias, smartphones and many other devices to connect with other people without being physically at a same place. However the importance of social interaction especially accentuated when you are in an environment, where there are other people present physically. In the cruise ships, this is usually the case; people are spending their time in a liminal space where there are many other persons.

Figure: Social interaction in simpleton form. (From: http://blog.lib.umn.edu/ricke066/architecture/DVP4983141_Veer.JPG)
Recently, the social interaction in the cruise ship context has become a rising topic of research. However the amount of studies is still quite small, when compared to other more matured research fields, such as shipbuilding, consumer behaviour and logistics, just to mention few. Thus the social interaction was deemed to be an interesting research subject.


Our project team
Cruise & Ferry Experience program unites technology, economics and art & design in an innovative way to produce more comprehensive views on issues related to the cruise ship and ferry industries. As you can commonly see from your everyday lives, companies rarely work solely based on one specific scientific area: Design offices hire programmers to deliver together products and services to their customers. Logistics companies need people who understand technology as well as economics to optimise their services. Cruise lines employs shipbuilders, designers and economists to produce superior solutions and ships for the existing as well as future customers. It is then never enough to just employ one science area to solve a problem in contemporary world, where everything is intertwined with each other.

Figure: The Cruise & Ferry program structure. (From program website: http://appmech.aalto.fi/en/research/marine_technology/cruise_ferry_experience/)

The project our group set out to explore was the innovative modular cruise ship concept, the m2cell-concept made by Kauppi (2012)*. Oliver, our engineer studied on the possibilities of building a narrow superstructure. Vesa, our designer brought the concept to contemporary environment and defined a framework for the realisation of the m2cell-concept. I as an economics student investigated the possible customer groups for the m2cell-concept and their preferences on spaces. Together, our researches provides a more detailed view on the possibilities that m2cell-concept can offer.

*Kauppi, A. 2012. m²cell concept -an interchangeable module system for cruise ship hotel space. Aalto University School of Arts, Design and Architecture. Helsinki. (Thesis can be founded from the Cruise & Ferry Experience web pages research section)

*Wu, Y. 2012. Motivation, social interaction and space experience of individuals in group travel –Case m2cell-concept. Aalto University School of Economics. Helsinki. (Entire thesis will be attached in to the Cruise & Ferry Experience web pages research section in February 2013)



The research process
In the beginning of the research project, two of us did not have much experience about the cruise ships in question, unless you include the ferries that go from Helsinki to near places. Therefore we went on an expedition. One reason for that is to widen our views and familiarise with the current cruise ships in use. Another cause was to gain experiences and knowledge not available otherwise, which included observations and interviews with the workers and managers on board the cruise ship.

Figure: Afternoon view of MSC Fantasia we travelled with.

The cruise trip was very fruitful and interesting, too. We gathered some materials needed for our researches and the environment sparked off some new ideas on what could and/or should be done to improve the overall experience of being on a cruise ship. An additional plus was the possibilities of getting know the other team members better. This was especially helpful when we progressed further with our researches and if problems started to arise. In the end of the cruise trip, we made a report that encased our dairies as well as some analysis.
Of course we also did other researches too. Together with Vesa, we did many expert interviews with persons from key industries, which were mainly related to the cruise industry. By myself, I conducted some expert interviews with the experts from fields related more to my subject. Also I conducted five focus group interviews to gain precious insights on people’s motivations and preferences regarding the space. Secondary information sources were used frequently, too. The data collected were then applied to the m2cell-concept.


Main results from the research
My research area was the three different user groups and their space indications on the m2cell-concept. The groups were chosen based on CLIA’s latest market update in 2012 and the average size of the groups. Since the travel is usually an event, the commonly used words for the people within these groups were event participants. Additionally the group is usually called event group or just event. The events are then following: family friends travel, incentives and conferences.
The focus group interviews were used to generate the results, which focused on the motivation, social interaction and space preferences of event participants. In the end of the research, a connection is found between the three areas, as demonstrated in the graph.

Figure: The connection between the three areas leading to space experience. From Wu’s thesis (2013)

Based on the interviews, it would seem that a pivotal factor common for all three events was the social interaction. Socialising needs were often mentioned as an important motivation factor for participants to consider attending the event. The relationship forming was also deemed as one of the main reasons for initiating the process of participation. Additionally the preferences influenced by the socialisation requirements differed depending on the type of the event.
In family friends travel, spaces for group’s use was not as preferred as in other two. According to the interviewees, the amount of variety was rather the main issue influencing their satisfaction. However the interaction is still one of the most important factors interviewees mentioned for this event. Though specific places were not favoured, semi-private and private services were desired. In other words, the family friends wished for varying amount of services from which they can choose. Furthermore, these services should incorporate spaces that can be more private for the groups. Nevertheless, the cultural preferences can cause some implications on the spaces, as in China the crowd is sometimes more preferred, whereas in Western countries one’s own space is usually more desired.
In incentives the newness and group integrity was important aspects for the event. Newness would mean that the cruise ships should include or at least provide access to services that are novel for the group. In addition to the group events, the socialising needs also imply that common areas should be built for the groups. More clearly, the interviewees desired some nice places where the interaction could happen. However in incentives, the view on these opinions were not united. It could partially due to the nature of incentives in different cultures, which usually involves some features of compel. Also the novelty is not much deployed in these events. If well devised, the cruise lines could utilise this market niche and provide superior solutions for the incentive events.
In conferences, the participants concentrate more on the networking and discussing activities. This would mean that infrastructure should be built to around the socialising needs in the conferences. The view on the factors was very uniform, which on one hand suggests that the practice is quite standardised, but on other hand provides basis for finding new innovative solutions to realise the needs and even explore yet unidentified needs. Overall it would seem sensible to provide private spaces within the conferences for the participants to have conversations and to interact with each other. However this should be done so that it would not influence the experience of other passengers outside the conferences, which would be another challenge.
As the research was relatively large and scientifically interesting, I am currently writing a Master’s Thesis based on the research findings. In the thesis, I’ll try to provide yet deeper view with some theoretical background as well as further managerial implications for the cruise lines. All in all, it have been very joyful and productive to research with our team and within the Cruise & Ferry Experience. Hopefully life won’t become empty now that our research project has come to an end.
Thanks for all the people who have assisted, participated and contributed to our works! Wish you all the best!
Yali

Monialaisuudesta lisäpotkua opintoihin ja tutkimuksiin

Tuoreimmassa Uusi Insinööri-lehdessä haastateltiin Kaleidoskooppiin liittyen tuotantotalouden insinööriopiskelijaa Kim Gröhniä sekä Aalto Yliopiston Cruise & Ferries-ohjelman Markus Aholaa.   Gröhn osallistui keväällä Satakunnan ammattikorkeakoulun järjestämään opiskelijoiden monialaiseen Kaleidoskooppi-työpajaan.  Ahola puolestaan veti MoA'12-näyttelyn yhteydessä meriteollisuuden edustajille Safety Experience-työpajaa yhyteistyössä Kaleidoskoopin kanssa.  Klikkaamalla kuvia saat suurennettua tekstit.  Voit myös lukea alkuperäistä näköislehteä täältä!

torstai 30. elokuuta 2012

Miten Design-menetelmiä voi hyödyntää eri aloilla?


Kaleidoskoopin osatoteuttajana toimiva Tampereen Teknillinen Yliopisto / Porin Yliopistokeskus järjestää aiheesta työpajan loka-marraskuussa.

Aiheeseen liittyvä julkaisu on vuodelta 2010, sen on kirjoittanut Kaleidoskooppi-hankkeen ohjausryhmään kuuluva Heli Aramo-Immonen yhdessä Tarja Toikan kanssa.

"Miten design-menetelmiä käyttämällä voidaan edesauttaa jonkin muun ammattia-alan osaajien tiedon luontia ja oppimista heidän omalla osaamisalueellaan? Tämä on mielenkiintoinen näkökulma, sillä se on monitieteinen. Perinteisesti design-menetelmien tutkimus on keskittynyt design-menetelmätutkimukseen ja design-tuotosten tutkimukseen. Meidän näkökulmamme eroaa tästä, sillä tutkimme design menetelmien hyödyntämistä ei-design-prosesseissa. Esimerkkinä voisi olla vaikka insinöörin, ekonomin ja lakimiehen muodostama ryhmä, joka rakentaa kansainvälistä sopimusta. Miten yhteinen ymmärrys löydetään, jos ei ole yhteistä ammattikieltä. Design menetelmien käyttö tässä ympäristössä voi olla apukeino tiedon käsitteellistämiseen." tiivistää Heli Aramo-Immonen.


Julkaisun lyhytverison voi ladata tai tilata osoitteessa:
http://www.springerlink.com/content/wp4v43863694v377/


"Software engineer should see himself as a business process designer in enterprise resource planning system (ERP) re-engineering project. Software engineers and managers should have design dialogue. The objective of this paper is to discuss the motives to study the design research in connection of management education in order to envision and understand the soft human issues in the management context. Second goal is to develop means of practicing social skills between designers and managers. This article explores the affective components of design thinking in industrial management domain. In the conceptual part of this paper are discussed concepts of network and project economy, creativity, communication, use of metaphors, and design thinking. Finally is introduced empirical research plan and first empirical results from design method experiments among the multi-disciplined groups of the master-level students of industrial engineering and management and software engineering"

maanantai 20. elokuuta 2012

Luova myrsky 2 - pilottien ideointia: matkustajaliikenteen ohjaus risteilyaluksilla

Luova myrsky 2-työsessiossa pohdittiin matkustajaliikenteen ohjausta risteilyaluksilla.  Tilaisuuteen osallistuivat Kari Sillanpää STX Finland Oy:sta, Marjo Keiramo Royal Caribbean Cruise Ltd:stä, kuvataiteilija Anu Kauhaniemi, tanssija-koreografi ja tutkija Inka Juslin, palvelumuotoiluun ja teatteriin erikoistunut erikoissuunnittelija Satu-Mari Korhonen, Outokoneen sekä Tujauksen sovelluskehittäjä Olli Berg, muotoilija-kuvataiteilija Ari Nikula Outokoneesta ja Janne Tiittanen ohjelmistotoimisto Tujauksesta.  Session fasilitaattorina toimi Kaleidoskoopin projektituottaja Lan Le.



Työsession osallistujille jaettiin värikynä, A3-paperi sekä 4-6 sanaa tai sanaparia, joista piti 7 minuutissa tuottaa ajatuksia paperille, kukin omalla tavallaan.  Ajatusten muodostamisen jälkeen käytiin läpi jokaisen ajatukset ja ideoitiin ratkaisuja matkustajaliikenteen ohjauksen parantamiseen.



Jos kuva näkyy liian pienellä, klikkaa ensin "play"-nuolta, sitten "more" ja "full screen".

Tämän jälkeen Outokoneen Olli Berg ja Ari Nikula esittelivät ideoitaan mobiili- ja info-näyttösovellusten hyödyntämisestä risteilyaluksilla.  
Esitelmän jälkeen keskusteltiin pilottiprojektin käynnistämisestä aiheeseen liittyen sekä kokoonpanon yhteistyöhalukkuudesta.  Lopuksi palautekeskustelun lomassa heränneen idean tuloksena jokainen sai omalla paperillaan pohtia omia osaamisiaan ja mitä voi antaa projektille.  Seuraava askel onkin jo pilotin käynnistäminen aiheen tiimoilta. ;)

Päivän aikana kehittyneelletyömenetelmälle muodostui nimi Pinboard.

perjantai 17. elokuuta 2012

Luova myrsky 1 - pilottien ideointia

Kesän aikana hankkeessa on erilaisin luovan alan ja meriteollisuuden kokoonpanoin kokoonnuttu tuottajan johdolla Luova myrsky-työsessioiden äärelle pohtimaan meriteollisuuden yritysten esille tuomia ongelmakohtia ja kehitystarpeita.  Ideoiden pohjalta suunnitellaan syksyksi pilottiprojekteja, joilla pyritään poikkitoimialaisen yhteistyön avulla löytää ongelmiin uudenlaisia ratkaisuja  ihmislähtöisestä, kulttuurisesta näkökulmasta.  Miten ihminen käyttäytyy kriisitilanteessa?  Mitkä asiat parantavat henkilökunnan sitoutumista organisaatioon?  Mistä koostuu työyhteisö ja miten sen sisällä voi yhteistyötä parantaa?

Luova myrsky 1 - työpajassa Turussa oli tilaisuuden fasilitoijan tuottaja Lan Le:n lisäksi kolme osallistujaa: digitaaliviestinnän ammattilainen ja kiinteistövälittäjä Oskari Inkinen, näyttelija ja pedagogi Jussi Tanhuanpää EduArtista sekä muotoilija, graafikko ja valokuvaaja Peter Mustelin.  Työpajassa yhdistettiin perinteinen mindmap-menetelmä kiihtyvään aikapaineeseen sekä ideoiden kierrättämiseen.  Jokaiselle osallistujalle annettiin kaksi sanaa, josta sai rakentaa oman ajatuskarttansa 5 minuutissa.  Sen jälkeen toinen paperi annettiin oikealla istuvalle vierustoverille ja toinen vasemmalla istuvalle.  Aikaa ajatuskartan jatkamiseen annettiin 4 minuuttia, sen jälkeen 3 minuuttia ja viimeiseksi 2 minuuttia.  Lopuksi ajatuskartat esiteltiin ja ideoita käytiin läpi ääneen.  Syntyneiden ideoiden pohjalta, jokainen osallistuja sai valita aiheen, johon haluaa jatkossa keskittyä.



Jos kuva näkyy liian pienellä, klikkaa ensin "play"-nuolta, sitten "more" ja "full screen".

Esimerkkejä luovuudesta ja kulttuurisista innovaatioista meri- ja metalliteollisuudessa

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

"Kohti toimivaa innovaatioalustaa" valokuvan keinoin

Taika II-workshop: ”Kohti toimivaa innovaatioalustaa”

Kaleidoskooppi-hankkeen ohjausryhmälle ja projektitiimin jäsenille  

Turun kaupungin ulkoilusaari Pähkinäinen 4.6.2012

Kohti toimivaa innovaatioalustaa workshopin tavoitteena oli vahvistaa Kaleidoskooppihankkeen ohjausryhmän ja projektitiimin vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä selkeyttää erityisesti ohjausryhmän osalta sen perustehtävää: ohjata hanketta. 
Päivä aloitettiin rakentamalla: jokainen sai osallistua yhdellä palikalla.

Päivä suunniteltiin yhteistyössä Kaleidoskooppihankkeen kokonaisprojektin hallinnoijan Rita Rauvolan ja projektituottaja Lan Len HUMAK:sta sekä TAIKA II-hankkeen kuvataideterapeutti, valokuvaaja Marjukka Irnin ja työyhteisövalmentaja Milla Sahlan kanssa. Taustalla oli jo yksi onnistunut kuvallinen workshop Porissa projektitiimin kanssa, ja myönteiset kokemukset haluttiin saada toteutumaan myös Pähkinäisissä hankkeen ohjausryhmän ja projektitiimiläisten kanssa. Päivään osallistuvat saivat ennakkotehtäväkseen ottaa valokuvan digikameralla tai kännykkäkameralla. Valokuvan tuli esittää jollain tavalla kuvan ottajan asiantuntemusta  tai osaamista.

Workshopin lämmittely ja orientointi alkoi jo merimatkalla M/s Kaitalla Haapalasta Pähkinäisiin. Rita esitteli päivän ohjelman ja johdatti ryhmän hauskalla tavalla ensin esittelemään itsensä sijaan kollegansa. Sitten jokainen sai kuvittaa Marjukan ohjaamana sarjakuvan. Ryhmissä kukin sai kertoa sarjakuvastaan ja siihen liittyvästä prosessista, ja esittelyssä nousi esille, että vaikka aiheet olivat laidasta laitaan, ryhmien sarjakuvista löytyi yhteinen tekijä.

”Esitellessämme toisiamme tuli huomattua, ettemme tunne tosiamme kovin hyvin. Toistemme tunteminen, erityisesti monialaisessa ryhmässä, on kuitenkin yhteistyön kannalta erittäin tärkeää, jotta osaamme kysyä oikeita kysymyksiä oikeilta ihmisiltä ja, jotta jokaisen asiantuntemus tulee hyödynnetyksi. Sarjakuva-tehtävä todensi, että jokaiselle on kuitenkin selkeää, miten haluaa projektia kehittää ja mikä on päämäärä. Tämä antaa hedelmällisen ja tukevan perustan tehokkaalle yhteistyölle matkalla kohti tavoitteiden saavuttamista ja toivottavasti toimivaan yhteistyöhön vielä pitkään projektin päätyttyäkin.” Rita Rauvola kommentoi alustuksesta.

Pähkinäisten saaressa Kaleidoskooppi – hankkeen väki kokousti ensin kolme tuntia käsitellen projektissa kevään 2012 aikana tapahtunutta ja hankkeen toteutuksen siihenastisia tuloksia sekä arvioiden ja suunnitellen hankkeen jatkoa. Iltapäivällä kävimme käsiksi työpajatyöskentelyyn. Marjukka ohjasi pienryhmät pohtimaan kahta erillistä kysymystä: ”Mitä projektitiimi tarvitsee ohjausryhmältä?” ja ”Miten ohjausryhmä voi parhaiten ohjata hanketta?”  

Kaleidoskooppi-hankkeen suunnittelua luovassa luonnossa
Kysymysten pohjalta ryhmät pohtivat miten saada tiivistettyä yhteen valokuvaan ydinvastaus kysymykseen. Neljänkymmenenviiden minuutin aikana ryhmät sekä sanallistivat ajatuksiaan vastauksiksi annettuun kysymykseen että tuottivat tilanteen, jonka Marjukka kuvasi. Kuvat tulostettiin ja ryhmien tuotokset jäivät purettavaksi paluumatkalle.

Paluumatkalla osallistujat esittelivät  työpajan tuotoksia ja sen herättämiä ajatuksia. Syntyi runsaasti rakentavaa keskustelua siitä, miten hanketyötä ja siihen liittyvää kommunikointia ja palavereja voisi vieläkin laadukkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin toteuttaa. Lopuksi jokainen esitteli ennakkotehtävänään ottamansa valokuvan muille ja sai samalla tilaisuuden kertoa jotakin omasta ammatillisuudestaan ja kuinka sen Kaleidoskooppihankkeen yhteydessä kokee. Kuvallisen työskentelyn prosessi  tuotti puhetta, johon ei aiemmin ollut ollut riittävästi aikaa ja tilaa, ja joka kuitenkin vahvasti vaikuttaa hankkeen toimijoihin sekä hanketyöhön. Tehtävät hersyttivät huumoria osallistujissa ja samalla kevensivät tunnelmaa. Huumorin mahdollisuus on sekä avata ihmisten välisiä yhteyksiä, mutta myös auttaa etäännyttämään itseä haastavista tilanteista puhuttaessa. Innovointipäivä syvensi osallistujien kommunikointia ja näin edesauttaa asioiden käsittelyä ja keskinäistä ymmärrystä.
 
”Pähkinäisten saaren tapahtuma merimatkoineen loi erinomaisen tilaisuuden tutustua muihin ohjausryhmän jäseniin ja projektitiimiläisiin. Oheisohjelmat ryhmätöineen loivat oivan tilaisuuden, niin kuulla, kuin kertoakin asioista virallista kokouskäytäntöä laajemmalla tavalla. Sarjakuvien ja valokuvien avulla tapahtuva asioiden kuvaaminen, niihin liittyvä valmistelu ja valmiiden tuotosten esittely osoittautui virkistävän toimivaksi tavaksi, jollaista toivoisi näkevänsä useamminkin. Samaa voi sanoa päivästä kokonaisuudessaankin, liian harvoin saamme mahdollisuuden työstää ajatuksiamme näin mieltä avartavalla tavalla. Kiitokset järjestäjille onnistuneesta tapahtumasta.” kuvaa kokemuksiaan STX Finland:n tuotekehityskoordinaattori Kari Sillanpää, joka oli Kaleidoskooppi-hankkeen ohjausryhmätoiminnassa ensimmäistä kertaa mukana. 

Projektitiimi tarvitsee yhteisen päämäärän, johon sitoutua.
Projektitiimi tarvitsee vahvan perustan ja luotettavan tuen.

Ohjausryhmä rajaa ja rakastaa sekä levittää hedelmällisiä siemeniä.
Ohjausryhmä auttaa saavuttamaan tavoitteet sekä tavoittelemaan vieläkin korkeammalle.

Kaleidoskooppi-hankkeen ohjausryhmään kuuluu tällä hetkellä 10 varsinaista jäsentä sisältäen toteuttajaorganisaatioiden edustajia sekä asiantuntijajäsenet meri- ja metalliteollisuuden sekä luovan alan puolelta. Lisäksi mukana on tarvittaessa muita asiantuntijajäseniä. Pähkinäisissä mukana oli 7 ohjausryhmän edustajaa ja 7 projektitiimin edustajaa.

”Mielestäni Taika II- hankkeen työpaja vastasi tarpeisiimme. Ohjausryhmän ohjaavaa roolia vahvistettiin sekä jokaisen oman asiantuntemuksen esiintuomista rohkaistiin. Osallistujilta tuli hyvää palautetta. Aion jatkossakin mahdollisuuksien mukaan käsitellä asioita osallistavan toiminnan avulla projektitiimin ja ohjausryhmän kokouksissa. Yhteistyötä Taika II-hankkeen kanssa jatketaan myös hankkeen muissa toiminnoissa.”  Rita Rauvola tiivistää päivän antia Kaleidoskooppi-hankkeen puolesta.

    
Kirjoittanut TAIKA hanke II-hankkeen puolesta,
Milla Sahla, työnohjaaja, työyhteisövalmentaja & Marjukka Irni, kuvataideterapeutti, valokuvaaja