Mikä luo turvallisuuden tunteen ja miten sitä voi hyödyntää risteilyalusten suunnittelussa?

Safety Experience Workshop

Cruise & Ferry Experience Program ja Kaleidoskooppi järjestivät Safety Experience Workshopin Master of Aalto Exhibition (MOA) –näyttelyn yhteydessä Helsingin Jätkäsaaressa toukokuun lopussa.

Turvallisuuden tunne muodostuu hyvin erilaisista asioista eri ihmisille. Muistuttaako pelastusrengas sinua turvallisuuden huomioimisesta vai riskistä joutua onnettomuuteen? Matkustajalaivojen turvallisuustutkimuksessa turvallisuutta lähestytään usein riskianalyysien tai laskennallisten todennäköisyyksien näkökulmasta. Kysymykset, kuten ”millaiset elementit luovat turvallisuuden tunteen” ja ”millaisen tilan ihminen kokee turvalliseksi” jäävät monesti vähälle huomiolle vaikka asioiden kokeminen vaikuttaakin oleellisesti ihmisen toimintaan. Työpajan tarkoituksena oli kartoittaa monitaustaisen osaanottajajoukon kesken asioita jotka vaikuttavat keskeisesti turvallisuuden kokemiseen.

 Työpajan vetäjänä toimi Markus Ahola (TaM) joka tutkii matkustajalaivoihin keskittyvässä väitöstutkimuksessaan erilaisten arvojen kokemista muotoilun kautta, toisin sanoen mitkä asiat nousevat tärkeäksi käyttäjän ja muotoilun välisessä kommunikaatiossa kun kommunikaatiota tarkastellaan erilaisten arvojen välityksellä.

Työpaja kokosi yhteen yritysten edustajia (esim. Arctech, Outokone ja STX Finland), opiskelijoita ja luovan alan freelancer toimijoita. Monialainen ja -kulttuurinen osallistujajoukko eri ammatti- ja ikäryhmistä varmistaa monipuolisen tutkimustiedon keräämisen (Koskinen et al. , 2011). Safety Experience –työpaja noudatti hyvin perinteistä kaavaa, jossa joukko ihmisiä keskustelee ja havainnoi annettua aihetta ryhmässä. Tällainen menettely on tarpeen etenkin tuotekehityksen alkuvaiheessa, jossa etsitään uusia ideoita ja keinoja (Mattelmäki, 2004).

Osaanottajat käsittelivät turvallisuuden tunnetta hyttikäytävän, promenaadin, portaikon ja aurinkokannen kautta pienissä ryhmissä. Ryhmien tuottama verbaalinen ja visuaalinen tieto taltioitiin kirjoituksin ja videoiden analysointia varten. Työpajan tulokset voidaan jakaa neljään teemaan. Jotka ovat arkkitehtuuri, kommunikointi, yhteisö ja turvavarusteet. Oheinen taulukko esittelee työpajan tuloksista muodostuneet teemat, klusterit ja pääryhmät.
 

Teema	Klusteri	Pääryhmät
1. Arkkitehtuuri	pohjapiirrustus & sisustus	avoimuus, materiaalit
2. Turvavarusteet/laitteisto	turvavarusteet	turvavaruste, valvonta
3. Kommunikointi	informaatio & tuntemukset	navigointi, aistit
4. Yhteisö	yhteisö	matkustajat, henkilökunta

Voidaankin todeta että turvallisuus koetaan matkustajalaivoilla ensisijaisesti ympäröivän arkkitehtuurin kautta (tilasuunnittelu, sisutus), toiseksi turvavarusteiden välityksellä (pelastusveneet, pelastusliivit),  kolmanneksi kommunikoinnin kautta (informaation eri kanavat) ja muiden ihmisten käytöksen ja läsnäolon kautta (miehistö, matkustajat).

Työpajan tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa matkustajalaivojen tilojen turvallisuussuunnittelun alkuvaiheessa. Turvallisuuden kokemisen ymmärtäminen on tärkeää koska ihmiset havainnoivat ympäristöään erilaisten asioiden kautta (Bloch, 1995; Crilly et al. 2004)  ja havainnot määrittelevät miten ympäristömme koemme ja siinä toimimme (O’Shaughnessy, 1992; Bloch, 1995). Esimerkiksi, jos hyttikäytävän suunnittelusssa keskitytään siihen millaisen turvallisuuskokemuksen se matkustajalle tarjoaa, voidaan onnistuneella suunnittelulla vaikuttaa matkustajien toimintaan mahdollisessa onnettomuustilanteessa.

Lisätietoa:

http://cruiseferry.aalto.fi

http://moa.aalto.fi

sekä Markus Ahola, markus.ahola@aalto.fi

Lähteet:

Bloch, P.H. 1995. Seeking the ideal form: product design and consumer response. Journal of Marketing, 59, 16–29.

Crilly, N., Moultrie, J. & Clarkson, P.J. 2004. Seeing things: consumer response to the visual domain in product design. Design Studies, 25, 547–577.

Mattelmäki, T. 2006. Design probes. University of Art and Design Helsinki.

Koskinen, I., Zimmerman, J., Binder, T., Redstrom, J. & Wensveen, S. 2011. Design Research Through Practice: From the Lab, Field, and Showroom. Morgan Kaufmann: San Francisco.

O’Shaughnessy, J 1992. Explaining buyer behavior. Oxford University Press, Oxford, UK.

Kaleidoskooppi @ Nordmatch 2012

Kansainvälinen kulttuurinvälitystoiminnan suurtapahtuma toi Tallinnaan 11.-12.10.2012 kulttuurituottajia, taiteilijoita, managereita ja muita fasilitaattoreita Pohjoismaista ja Baltiasta.  Myös Kaleidoskooppi-hankkeen projektituottaja esitteli työtään tapahtumassa.

Creative Storm on Prezi

Värillisten kuvioiden kirjo Kaleidoskoopissa - haaste ja mahdollisuus

 Puolessa välissä 

Kaleidoskooppi on värillisten kuvioiden kirjo, jota liikuteltaessa muodostuu taas aina uudenlainen kuvio. Hanke koostuu seitsemästä eri toteuttajaorganisaatiosta verkostoineen sekä toiminnasta, joka luo uutta verkostoa, kuten työpajat, seminaarit, pilotit ja kaiken keskellä projektituottaja, joka nivoo yhteen tiedon palasia ja ideoiden jyväsiä kutoakseen vahvan verkon, jossa yhteistyö toimii ja, jossa uutta luodaan ja vanhaa kehitetään aktiivisesti. Tavoitteena on lisätä eri tavoilla meri- ja metalliteollisuuden yhteistyötä luovien alojen kanssa ja sitä kautta löytää uudenlaisia ratkaisuja meri- ja metalliteollisuuden yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen. Samalla luodaan myös uusia ansaintamahdollisuuksia luovalle alalle. Kokonaiskuvio alkaa jo muodostua, mutta verkko on vielä löysällä: Mihin asioihin keskitytään?

Hankkeen alussa luotu visuaalinen hahmotelma toteutuksesta ja hankkeen toteuttajista, kohderyhmistä ja sidosryhmistä.

Minimessut –väliarviointia ohjausryhmän ja projektitiimin kanssa

Kaleidoskooppi-hankkeen kokonaisprojektia hallinnoiva Rita Rauvola suunnitteli väliarviointia varten työpajan, joka haastoi ohjausryhmän ja projektitiimin 25.9.2012. –Meillä on todella osaava ja asiantunteva tiimi ja rautaisella kokemuksella ja näkemyksellä varustautunut ohjausryhmä. Halusin, että saamme kaivettua tuota asiantuntemusta esiin mahdollisimman konkreettiselle tasolle, jokaisen toteuttajan hyödynnettäväksi. Haasteena on kuitenkin aina samat asiat; Miten käsitellä paljon asiaa lyhyessä ajassa ja miten saada keskustelu ja ”pitäisi”-lauseet todelliseksi toiminnaksi realistisella tasolla? Lähtökohtana haasteeseen tarttumisessa oli tietenkin hyödyntää luovan alan osaamista ja monia erilaisia menetelmiä tulikin kehitettyä sisältäen roolitusta, metaforatyöskentelyä, pelisuunnittelua, tietynlaista eläytymistä sekä erilaisia visualisointikeinoja. Rajallisessa ajassa ei kuitenkaan voi lähteä liian uuteen tai monimutkaiseen menetelmään, koska silloin aikaa käytetään uuden menetelmän oppimiseen, eikä todelliseen asioiden käsittelyyn. Näitä asioita myös Kaleidoskoopin projektituottaja pohtii yritysten kanssa pilottien suunnittelussa. Käytetyn menetelmän täytyy vastata tarpeeseen ja olla sopiva menetelmää käyttäville ihmisille.

Kaleidoskooppi-hankkeen väliarviointia minimessuilla 25.9.2012 neljällä eri messustandilla

Messustandeilla esitellään ja jaetaan tietoa visuaalisesti

-Väliarviointi suoritettiin Minimessuna, jossa olin nostanut esiin hankkeen toimintalinjat Työpajat, Tuottajatoiminnan ja Opiskelijakilpailun omiksi messustandeiksi. Innovaatioalustan foorumityön nostin erikseen irti työpajoista ensimmäisessä toimintalinjassa, sillä sen määritteleminen ja toteuttaminen on tuottanut eniten haasteita. Messustandeilla projektitiimin asiantuntijat esittelivät hankkeen toteutusta ja tuloksia, tulevia suunnitelmia sekä nostivat esiin tarpeita ja haasteita, johon kaipasivat ohjausryhmältä asiantuntemusta ja ohjausta. Projektitiimi valmisteli standit visuaalisesti etukäteen. Ohjausryhmää puolestaan ohjeistettiin terästäytymään toimittajan rooliin, tutustumaan materiaaleihin sekä tekemään kysymyksiä jo etukäteen. Ohjausryhmä kiersi messustandeilla neljässä ryhmässä ja tiukassa 10 minuutin ajassa kokonaiskuva hahmottui paremmin ja tietoa sekä ideointia tulvi, niin ovista kuin ikkunoista. Mahdollistaaksemme kaiken tiedon hyödyntämisen ja jäsentämisen, muistiinpanoja sai tehdä suoraan standeihin sekä erikseen muistiinpanoja tehtiin myös kiertävällä systeemillä.

Loppuun ajatukset tiivistettiin käsittelemällä yhdessä kaikki teemat sekä kirjoittamalla SWOT-analyysi.

SWOT-analyysi kirjoitettiin heti messujen jälkeen. Viestinnän avoimuutta ja toimivan yhteistyöverkoston rakentamista innovaatioalustaksi pidettiin keskeisinä vahvuuksina ja mahdollisuuksina. Toisaalta monen toteuttajan monipuolista ja monialaista toteutusta pidettiin myös haasteena ja uhkana.

Kaiken kaikkiaan minimessu menetelmänä on tehokas tapa käsitellä suurta määrää tietoa lyhyessä ajassa sekä kokonaiskuvan hahmottamisen helpottamiseen. Pienryhmätyöskentely mahdollistaa syvällisemmän ja konkreettisemman asioiden käsittelyn ja rajallinen aika pakottaa käymään tiukasti asiaan. Asiat on kuitenkin pakko olla huolellisesti valmisteltuina, jotta menetelmästä saa kaiken hyödyn irti.

Minimessujen jälkeen konkreettiseksi pisteeksi hankkeen edistymisessä suhteessa tavoitteisiin ja projektisuunnitelman mukaiseen toteutukseen ohjausryhmä arvioi 36%/100%. Projektitiimi oli aiemmin omassa itsearviointityöpajassaan 20.8.2012 arvioinut olevansa saavuttanut 44%/100%. 

Laadullisen arvioinnin ohella numeraalinen arviointi konkretisoi vaikuttavuuden keskiarvon. Ohjausryhmä merkitsi prosenttilukuna kyltteihin, missä kohtaa Kaleidoskooppi on tavoitteisiinsa nähden. 0% on hankkeen alku ja 100% on tavoitteiden saavuttaminen. Yli 100% tarkoittaisi tavoitteiden ylittämistä- se olisi toivottava tilanne hankkeen lopussa!

Kaleidoskooppi kehittää ja kehittyy itse

Väliarviointyöpajassa todettiin, että hankkeessa on tapahtunut jo paljon. Odotukset olivat kuitenkin edelleen korkealla ja kehittämisnäkökulma nostettiin esiin, mm. viestinnän, fokusoinnin, jatkuvuuden ja tuotteistamisen osalta. Käytännössä päätettiin, että pyritään tuomaan tehokkaammin esiin hankkeen toteutusta ja tuloksia sekä helpottamaan hankkeeseen osallistumista yrityksille. Työpajojen, seminaarien ja mm. opiskelijakilpailun osalta toivottiin jatkuvuutta syntyneille ideoille ja yhteistyökuvioille. Käytännössä tämä tarkoittaa aktiivista tuottajatoimintaa sekä tuottajan aktiivista syötteiden heittämistä myös muille toteuttajille, tuottaja kun ei ehdi jalostaa kaikkia ideoita toteutukseen asti. Tämä edellyttää myös toteuttajilta näihin mahdollisuuksiin aktiivisesti tarttumista- resurssit tähän on oltava jo valmiina. Tämä on tärkeää myös siksi, että yhteistyö jatkuu tehokkaana ja antoisana myös hankkeen jälkeen. Avoimuutta ja luottamuksen rakentamista painotettiin myös keskusteluissa, ne ovat tärkeitä kaikessa vuorovaikutteisessa tekemisessä – jotta uskaltaa yrittää ja jotta uskaltaa kokeilla.

Vaikka hanke on jo puolessa välissä, otamme edelleen vastaan ideoita ja kommentteja sekä toivotamme kaikki meri- ja metalliteollisuudesta ja luovasta alasta kiinnostuneet yritykset, yrittäjät, korkeakoulut, opiskelijat ja harrastelijat mukaan toimintaamme!

Tervetuloa mukaan marraskuussa!

21.11. KaleidosCup- monialainen innovointikilpailu korkeakouluopiskelijoille, Turussa ks. lisää: www.kaleidoscup.fi

22.11. Luovuus Teollisuudessa-seminaari

22.11. ”PK-yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen kansainvälillä markkinoilla”-työpaja

Aurinkoisin ja avoimin terveisin,

Rita Rauvola

Kaleidoskooppi-hankkeen projektikoordinaattori

Meriteollisuushankkeiden yhteisen verkkolehden kolmas numero "Luovuus & teollisuus" nyt julkaistu!

Lue lehteä täältä.