Kaleidoskooppi @ Nordmatch 2012

Kansainvälinen kulttuurinvälitystoiminnan suurtapahtuma toi Tallinnaan 11.-12.10.2012 kulttuurituottajia, taiteilijoita, managereita ja muita fasilitaattoreita Pohjoismaista ja Baltiasta.  Myös Kaleidoskooppi-hankkeen projektituottaja esitteli työtään tapahtumassa.

Creative Storm on Prezi

Värillisten kuvioiden kirjo Kaleidoskoopissa - haaste ja mahdollisuus

 Puolessa välissä 

Kaleidoskooppi on värillisten kuvioiden kirjo, jota liikuteltaessa muodostuu taas aina uudenlainen kuvio. Hanke koostuu seitsemästä eri toteuttajaorganisaatiosta verkostoineen sekä toiminnasta, joka luo uutta verkostoa, kuten työpajat, seminaarit, pilotit ja kaiken keskellä projektituottaja, joka nivoo yhteen tiedon palasia ja ideoiden jyväsiä kutoakseen vahvan verkon, jossa yhteistyö toimii ja, jossa uutta luodaan ja vanhaa kehitetään aktiivisesti. Tavoitteena on lisätä eri tavoilla meri- ja metalliteollisuuden yhteistyötä luovien alojen kanssa ja sitä kautta löytää uudenlaisia ratkaisuja meri- ja metalliteollisuuden yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen. Samalla luodaan myös uusia ansaintamahdollisuuksia luovalle alalle. Kokonaiskuvio alkaa jo muodostua, mutta verkko on vielä löysällä: Mihin asioihin keskitytään?

Hankkeen alussa luotu visuaalinen hahmotelma toteutuksesta ja hankkeen toteuttajista, kohderyhmistä ja sidosryhmistä.

Minimessut –väliarviointia ohjausryhmän ja projektitiimin kanssa

Kaleidoskooppi-hankkeen kokonaisprojektia hallinnoiva Rita Rauvola suunnitteli väliarviointia varten työpajan, joka haastoi ohjausryhmän ja projektitiimin 25.9.2012. –Meillä on todella osaava ja asiantunteva tiimi ja rautaisella kokemuksella ja näkemyksellä varustautunut ohjausryhmä. Halusin, että saamme kaivettua tuota asiantuntemusta esiin mahdollisimman konkreettiselle tasolle, jokaisen toteuttajan hyödynnettäväksi. Haasteena on kuitenkin aina samat asiat; Miten käsitellä paljon asiaa lyhyessä ajassa ja miten saada keskustelu ja ”pitäisi”-lauseet todelliseksi toiminnaksi realistisella tasolla? Lähtökohtana haasteeseen tarttumisessa oli tietenkin hyödyntää luovan alan osaamista ja monia erilaisia menetelmiä tulikin kehitettyä sisältäen roolitusta, metaforatyöskentelyä, pelisuunnittelua, tietynlaista eläytymistä sekä erilaisia visualisointikeinoja. Rajallisessa ajassa ei kuitenkaan voi lähteä liian uuteen tai monimutkaiseen menetelmään, koska silloin aikaa käytetään uuden menetelmän oppimiseen, eikä todelliseen asioiden käsittelyyn. Näitä asioita myös Kaleidoskoopin projektituottaja pohtii yritysten kanssa pilottien suunnittelussa. Käytetyn menetelmän täytyy vastata tarpeeseen ja olla sopiva menetelmää käyttäville ihmisille.

Kaleidoskooppi-hankkeen väliarviointia minimessuilla 25.9.2012 neljällä eri messustandilla

Messustandeilla esitellään ja jaetaan tietoa visuaalisesti

-Väliarviointi suoritettiin Minimessuna, jossa olin nostanut esiin hankkeen toimintalinjat Työpajat, Tuottajatoiminnan ja Opiskelijakilpailun omiksi messustandeiksi. Innovaatioalustan foorumityön nostin erikseen irti työpajoista ensimmäisessä toimintalinjassa, sillä sen määritteleminen ja toteuttaminen on tuottanut eniten haasteita. Messustandeilla projektitiimin asiantuntijat esittelivät hankkeen toteutusta ja tuloksia, tulevia suunnitelmia sekä nostivat esiin tarpeita ja haasteita, johon kaipasivat ohjausryhmältä asiantuntemusta ja ohjausta. Projektitiimi valmisteli standit visuaalisesti etukäteen. Ohjausryhmää puolestaan ohjeistettiin terästäytymään toimittajan rooliin, tutustumaan materiaaleihin sekä tekemään kysymyksiä jo etukäteen. Ohjausryhmä kiersi messustandeilla neljässä ryhmässä ja tiukassa 10 minuutin ajassa kokonaiskuva hahmottui paremmin ja tietoa sekä ideointia tulvi, niin ovista kuin ikkunoista. Mahdollistaaksemme kaiken tiedon hyödyntämisen ja jäsentämisen, muistiinpanoja sai tehdä suoraan standeihin sekä erikseen muistiinpanoja tehtiin myös kiertävällä systeemillä.

Loppuun ajatukset tiivistettiin käsittelemällä yhdessä kaikki teemat sekä kirjoittamalla SWOT-analyysi.

SWOT-analyysi kirjoitettiin heti messujen jälkeen. Viestinnän avoimuutta ja toimivan yhteistyöverkoston rakentamista innovaatioalustaksi pidettiin keskeisinä vahvuuksina ja mahdollisuuksina. Toisaalta monen toteuttajan monipuolista ja monialaista toteutusta pidettiin myös haasteena ja uhkana.

Kaiken kaikkiaan minimessu menetelmänä on tehokas tapa käsitellä suurta määrää tietoa lyhyessä ajassa sekä kokonaiskuvan hahmottamisen helpottamiseen. Pienryhmätyöskentely mahdollistaa syvällisemmän ja konkreettisemman asioiden käsittelyn ja rajallinen aika pakottaa käymään tiukasti asiaan. Asiat on kuitenkin pakko olla huolellisesti valmisteltuina, jotta menetelmästä saa kaiken hyödyn irti.

Minimessujen jälkeen konkreettiseksi pisteeksi hankkeen edistymisessä suhteessa tavoitteisiin ja projektisuunnitelman mukaiseen toteutukseen ohjausryhmä arvioi 36%/100%. Projektitiimi oli aiemmin omassa itsearviointityöpajassaan 20.8.2012 arvioinut olevansa saavuttanut 44%/100%. 

Laadullisen arvioinnin ohella numeraalinen arviointi konkretisoi vaikuttavuuden keskiarvon. Ohjausryhmä merkitsi prosenttilukuna kyltteihin, missä kohtaa Kaleidoskooppi on tavoitteisiinsa nähden. 0% on hankkeen alku ja 100% on tavoitteiden saavuttaminen. Yli 100% tarkoittaisi tavoitteiden ylittämistä- se olisi toivottava tilanne hankkeen lopussa!

Kaleidoskooppi kehittää ja kehittyy itse

Väliarviointyöpajassa todettiin, että hankkeessa on tapahtunut jo paljon. Odotukset olivat kuitenkin edelleen korkealla ja kehittämisnäkökulma nostettiin esiin, mm. viestinnän, fokusoinnin, jatkuvuuden ja tuotteistamisen osalta. Käytännössä päätettiin, että pyritään tuomaan tehokkaammin esiin hankkeen toteutusta ja tuloksia sekä helpottamaan hankkeeseen osallistumista yrityksille. Työpajojen, seminaarien ja mm. opiskelijakilpailun osalta toivottiin jatkuvuutta syntyneille ideoille ja yhteistyökuvioille. Käytännössä tämä tarkoittaa aktiivista tuottajatoimintaa sekä tuottajan aktiivista syötteiden heittämistä myös muille toteuttajille, tuottaja kun ei ehdi jalostaa kaikkia ideoita toteutukseen asti. Tämä edellyttää myös toteuttajilta näihin mahdollisuuksiin aktiivisesti tarttumista- resurssit tähän on oltava jo valmiina. Tämä on tärkeää myös siksi, että yhteistyö jatkuu tehokkaana ja antoisana myös hankkeen jälkeen. Avoimuutta ja luottamuksen rakentamista painotettiin myös keskusteluissa, ne ovat tärkeitä kaikessa vuorovaikutteisessa tekemisessä – jotta uskaltaa yrittää ja jotta uskaltaa kokeilla.

Vaikka hanke on jo puolessa välissä, otamme edelleen vastaan ideoita ja kommentteja sekä toivotamme kaikki meri- ja metalliteollisuudesta ja luovasta alasta kiinnostuneet yritykset, yrittäjät, korkeakoulut, opiskelijat ja harrastelijat mukaan toimintaamme!

Tervetuloa mukaan marraskuussa!

21.11. KaleidosCup- monialainen innovointikilpailu korkeakouluopiskelijoille, Turussa ks. lisää: www.kaleidoscup.fi

22.11. Luovuus Teollisuudessa-seminaari

22.11. ”PK-yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen kansainvälillä markkinoilla”-työpaja

Aurinkoisin ja avoimin terveisin,

Rita Rauvola

Kaleidoskooppi-hankkeen projektikoordinaattori

Meriteollisuushankkeiden yhteisen verkkolehden kolmas numero "Luovuus & teollisuus" nyt julkaistu!

Lue lehteä täältä.

Sosiaalisen median luova hyödyntäminen teollisuudessa

Sosiaalisen median luova hyödyntäminen teollisuudessa from Jussila Jari

Building Blocks On the Sea - Developing Further a New Innovation

Picture 1. Some spreads from my finalised thesis book.

This article is a designer’s point of view from the Cruise and Ferry program’s Triad-project introduced by Yali Wu some weeks ago in this blog. 

Modularity and adjustability seem to be hot topics in contemporary manufacturing world. Whether it is about car design, housing industry or even shipbuilding investors want to see their investment to meet the changing needs and wants of the customers. When talking about such a great investment as a cruise ship, the fast adjustability to changing preferences is of a great importance. I had a chance, as a designer, to play with the thought of having this kind of new modular cruise ship in contemporary environment and imagine the way it could be used and by whom. 

When talking about change and adjustability the first big question is the timeframe. The terms “fast” and “slow” are very relative when it comes to cruise industry and depend on the perspective; from the marine architecture point of view general change in shipbuilding might take several years before accepted but from interior design’s point of view change has to be done in days – the more the ship is out of service the more expensive the change will be. It goes without saying that the scale of change in these two points of view is completely different and reflects the timeframe we are talking about. 

Picture 2. Different options for frequency of changing the modules. These options were shown to the interviewees to choose the most suitable one for the final scenario.

My research started from understanding the need for change and defining boundaries for it. By interviewing several professionals in the marine industry from shipyards, shipping companies, modular cabin element company, shipping container company and, as a wild card, exhibition centre I gained an understanding of the variety of changes that could be possible and at the same time the most preferred timeframe for change. At the same time I heard the professionals’ opinion for how long the change of one macro module would be. 

Picture 3. To understand the system and structure of the new vessel it was necessary to model it in 3D and test how the modules with different functions could be allocated.

This operation helped me to sketch out a scenario for how the operation of this kind of new cruise ship could look like, who would be involved in the process and how the new innovation is linked to the real cruise industry of today. The main objective for the whole research was to show to the different actors of the cruise industry that the interchangeable macro module innovation could work even today making it possible for them to decide if they are interested in continuing further the research and development of the innovation.

 

Picture 4. The change structure break down diagram shows all the actors involved in the operation of the new cruise ships and their actions during the different stages of the cruise ship’s journey.

Eventually the research became the basis for my master’s thesis that can be found Aalto University’s internet page as well as from my blog: vesay.wordpress.com.

VESA YLIRISKU

Ylirisku, V. 2012. Building blocks on the sea -simulating the realisation of the M2Cell system in contemporary context of cruiseindustry. Aalto University School of Arts, Design and Architecture. Helsinki