Voiko laiva olla epäsymmetrinen?

Onko laivan oltava aina symmetrinen? 

Aker Arctic Technology on suunnitellut Arctech Helsinki Shipyard:lle epäsymmetrisen Aker ARC 100-jäänmurtajan, joka raivaa kerralla leveämmän väylän kulkiessaan osittain sivuttain.

Kuva on Aker Arcticin julkaisusta "Aker Arc 100"

Arctech Helsinki Shipyard soveltaa tekniikkaa Venäjän kuljetusministeriölle valmistamassaan monikäyttöisessä hätä- ja pelastusaluksessa.

Kuva on Aker Arctic uutiskirjeestä " Arctech Helsinki Shipyard to build an Innovative Multipurpose Emergency and Rescue Vessel for Russian Ministry of Transport"

Pohdintoja:

• Mitä muita funktioita laivan epäsymmetrisyys voisi parantaa?  
• Miten epäsymmetrinen risteilyalus tai rahtialus toimisivat?  
• Mitä innovaatioita laivan epäsymmetrinen muotoilu voi tarjota?

Luovat metodit innovaatiotyön välineinä 1 - Ongelman hahmottaminen, havainnollistaminen ja ratkaisu

Innovaatiotyö ei ole pelkästään ongelmien ratkaisua, vaan myös aiemmin huomiotta jääneiden mahdollisuuksien havaitsemista.  Monet innovaatiot kuitenkin saavat alkunsa tarpeista, joiden tunnistaminen ja joihin vastaaminen vaatii ongelmanratkaisukykyä.

Ongelman hahmottamiseen tarvitaan avointa mieltä ja monesti uudenlaista näkökulmaa, viestien tulkintataitoa sekä yksityiskohtien näkemistä osana kokonaiskuvaa.  Ongelman havainnollistaminen helpottaa sen tarkastelua, ja ongelman ratkaisu taas vaatii oivalluksia, joiden syntymistä voi konkreettinen kokeileminen auttaa.

Esimerkiksi henkilöstöhallinnointi on monen asian yhteensovittamista.  Työn suunnittelija joutuu pohtimaan tarvittavien työvaiheiden aikataulutusta sekä ihmisten sijoittelua.  Tehtävän ratkaisussa tarkastellaan toimintaketjun kokonaiskuvaa, jossa mm. henkilökemiat vaikuttavat tiimin työtehokkuuteen.  Koska aina ei ole varaa kokeilla virheitä käytännössä, säästää perusteellinen ennakkosuunnittelu yritykseltä pitkän pennin.  Seuraavaksi löydät esimerkkejä luovan alan menetelmistä, jotka voivat auttaa ongelman ratkaisussa.

Kun yllä mainittu ongelma on havaittu ja tunnistettu, sen sanallistaminen aloittaa ratkaisuprosessin:

Ryhmä työntekijöitä täytyy sijoitella työprosessin eri vaiheisiin enimmillään pareittain, mutta ryhmän sisällä on muutamia ihmisiä, jotka eivät tule toimeen osan kanssa.  Huono työilmapiiri on muodostanut ryhmän sisälle pienryhmittymiä.  

Tilanteen tarinallistaminen auttaa muistamaan yksityiskohtia:

Kahdeksan ihmistä täytyy siirtää joen yli A-rannalta B-rannalle pienellä lautalla, jonne mahtuu kerralla vain kaksi ihmistä.  Matkustajien joukossa on kuusihenkinen perhe, jossa on isän ja äidin lisäksi kaksi poikaa ja kaksi tyttöä.  Isä ei tule toimeen tyttöjen kanssa ilman äidin läsnäoloa eikä äiti poikien kanssa ilman isän läsnäoloa. Perheen lisäksi joukossa on poliisi sekä vanki, joka ei tule toimeen kenenkään kanssa ilman poliisin valvontaa.

Dramaturgian hahmottaminen auttaa jäsentelemään eri mahdollisuuksia:

Isää ei saa jättää tyttärien seuraan ilman äitiä eikä äitiä saa jättää poikien seuraan ilman isää, ja vanki taas ei saa jäädä ilman poliisia yhdenkään perheenjäsenen seuraan.  Vain isä, äiti ja poliisi osaavat ajaa lauttaa.

Tilanteen visualisointi helpottaa sen kokonaisvaltaista hahmottamista:

Käytännön tilanteiden kokeileminen auttaa ennakoinnissa: Pelaa RiverIQGame:a

Päivän pähkinä:  

• Missä muualla sanallistamista, tarinallistamista ja dramaturgiaa voidaan meri- ja metalliteollisuudessa hyödyntää?
• Mitä muita työvälineitä luova ala voi tarjota ongelmanratkaisutilanteisiin?

 

Millainen on vuoden 2050 kauppalaiva?

Kansainvälisesti vaikuttava konsultti- ja insinööritoimisto Elomatic pohtii kesällä 2010 ilmestyneessä julkaisussaan kauppalaivojen tulevaisuutta ja muuttuvan ympäristön tuomia haasteita suunnitteluun.

Julkaisu tarkastelee ympäristön ja ilmaston muutoksia, lakia ja säädöksiä, uutta teknologiaa, vaihtoehtoisia polttoaineita sekä uusia energiateknologiaratkaisuja.

Julkaisun mukaan vuoden 2050 kauppalaiva tulee mm:

• sisältämään uutta teknologiaa, joka on nyt vasta kehitteillä.
• olemaan merkittävästi energiatehokkaampi kuin nykypäivän kauppalaivat
• hyödyntämään hybridienergianlähteitä sisältäen vaihtoehtoiset polttoaineet ja uusiutuvan energian
• käyttämään ympäristölle vähemmän haitallisia, käytännöllisempiä ja taloudellisempia vedenkäsittelyjärjestelmiä
• hyödyntämään enemmän ICT-teknologiaa ohjaus- ja turvallisuusjärjestelmissä
• edelleen olemaan miehitetty
• sisältämään ominaisuuksia ja toimintoja, joista meillä ei ole aavistustakaan tänä päivänä

Lue alkuperäinen julkaisu täältä. 

Katso video NYK Super Eco Shipistä -->

Lue lisää NYK Super Eco Shipistä täältä.

Ympäristön ja ilmaston muutokset vaativat teknologialta paljon ekologisia uudistuksia ja kehittelyjä, mutta mitä muuta se vaatii laivan kokonaisvaltaisessa suunnnittelussa?

Pähkinöitä purtavaksi:

• Miten vuoden 2050 kauppalaivan muotoilu soveltaa edellä listattuja asioita ottaen edelleen huomion laivan kokonaisvaltaisen funktion?
• Mitkä ovat vuoden 2050 näkymät meren tilasta ja mitä ominaisuuksia tulevaisuuden fyysinen ympäristö vaatii laivalta?
• Mitä vuoden 2050 kauppakulttuuri vaatii merikuljetukselta?
• Millainen on tulevaisuuden merityöympäristö?
• Mitä osaamista tai ominaisuuksia tulevaisuuden merityöympäristö vaatii laivalla työskenteleviltä ihmisiltä?  
• Mitä toimintoja kannattaa automatisoida ja mitä pitää manuaalisena?
• Mitä toimintoja ja laivan ominaisuuksia voi uudistaa entistä tehokkaammaksi työn kannalta, mutta samalla työntekijäystävällisemmäksi? 

Taiteiden käyttö liike-elämässä

Tässä Darsøn vuonna 2004 laatimassa kaaviossa käsitellään nimenomaan taiteiden käyttöä liike-elämässä.  Taiteesta löytyy kuitenkin edelleen potentiaalia, jota ei ole vielä täysin hyödynnetty muilla toimialoilla.  Taidelähtöiset menetelmät ovat myös yhtenä osana Kaleidoskoopin tutkimusta, jonka fokus on yleisesti luovuudessa ja kulttuurisissa innovaatioissa meri- ja metalliteollisuudessa.  Hanke tekee yhteistyötä Taika II-projektin kanssa, joka tutkii tällä hetkellä taidetta työelämän laadun ja innovaatiokyvykkyyden kehittäjänä.  

Taiteen lisäksi Kaleidoskooppi tutkii myös muita luovan alan alle luettavia toimialoja ja niiden soveltuvuutta teollisuuteen.

Pohdintoja:

• Mitä muuta luovan alan osaamista voidaan soveltaa teollisuudessa?
• Mitkä luovan alan metodit voivat tuoda lisäarvoa elinkeinoelämään?

Luovan alan yritykset ja teollisuus kohtasivat Turussa

Kaleidoskooppi aloitusseminaari keräsi n. 50 osallistujaa Turkuun Forum Marinumin merihenkiseen ympäristöön marraskuussa 2011. 55 % osallistujista edusti meriteollisuutta, 30 % luovia aloja ja 15 % kaupallista alaa. Päivä koostui seminaarista sekä iltapäivän workshopista, joissa pohdittiin teemaa: ”Mitä luovat alat ja teollisuus voisivat hyötyä toisistaan?”

Teppo Virta aloitti päivän kertomalla teknologiateollisuuden muuttuvista tarpeista. Hänen mukaansa Suomessa on maailman parhaita koulutuslaitoksia, pitkäjänteistä tutkimusta ja kannattavaa tuotantoa. 60 % Suomen viennistä kuuluu teknologiateollisuuteen, joten kyseessä on erittäin merkittävä ala.

Kaj Levander käytti puheenvuoronsa teemaan ”Luovuuden hyödyntäminen suunnittelutyössä”. Tätä esitystä monet olivat odottaneet ja meille vahvistui ajatus siitä, että mielikuvitus ja luovuus ovat jopa tärkeämpiä kuin osaaminen. Analyyttiset ongelmat on helppo ratkaista, mutta idean löytäminen ja valinta on haastavaa. Kain teesi oli että luovuus on taloudellisesti kannattavaa, joten hankkeemme on ehdottomasti oikeilla jäljillä!
Matti Nallikari puhui idean tuotteistamisen vaikeudesta. Pelkkä idea ei riitä eikä asiakas aina edes välttämättä tiedä mitä hän haluaa, joten ideointi ja systemaattinen innovointi on tärkeää. Kaleidoskooppi tarttuu tähän!

Vuonna 2012 on luvassa mm. opiskelijoiden innovointi-tapahtumia, joihin kaivataan toimeksiantoja yrityksiltä. Myös Kaleidoskooppi opiskelijakilpailu pyrkii luovuuden edistämiseen.
Luovaa alaa edustaneet Stella Polariksen Kaarina Etto ja Elina Stikkinen kertoivat riskien ottamisesta ja heittäytymisestä. Kadehtien seurasimme heidän kykyään improvisoida ja hyväksyä epäonnistumisia. Tässä olisi moneen työyhteisöön oppimisen paikka! Vasta pelkojen voittamisen ja riskien ottamisen jälkeen yritys voi päästä ideointivaiheeseen ja sitä kautta tuottaviin ratkaisuihin.
Jorma Sarv Viron kulttuuriministeriöstä piti mielenkiintoisen puheenvuoron vanhan muuttamisesta uudeksi ajan ja kysynnän muuttuessa. Ihmiset ostavat hänen mukaansa kokemusten ja tunteiden perusteella ja tähän tunne-puoleen luovilla aloilla on varmasti paljon annettavaa!

Iltapäivän Workshopin parasta antia oli loppukeskustelu, jossa jokainen kertoi tuntemuksistaan ja ajatuksistaan päivään liittyen. Kuulimme esimerkkejä esimerkiksi videoiden hyödyntämisestä tarinoiden rakentamisessa ja tavoitteesta, että Turusta lähteville laivoille luotaisiin identiteetti. Mistä turkulaisen laivan voisi tunnistaa?
Palautekyselyn perusteella hankkeelta toivotaan jatkossa seuraavia asioita:

· Yllättäviä kohtaamisia.
· Näkyvyyttä mediassa, oikeita tekoja ja tuloksia - vähemmän puhetta, enemmän actionia.
· Yhteistyötilaisuuksia, soveltavaa projektityötä esim. kouluissa
· Yhteistyön mahdollistamista eri alojen osaajien kesken. Toimintatapoja tähän ja osapuolten yhteen tuomista.
· Yksityiskohtaisempia case-studeja, ehkä kahdenvälisiä tapaamisia

Näitä siis luvassa ensi vuonna!

Tuottajan terveisiä osa 1: Kehitystarpeita meri- ja metalliteollisuudessa

Kaleidoskooppi-hanke mukana kehittämässä Meri- ja metalliteollisuushankkeiden yhteistä viestintää

Innostuneita ja energisiä terveisiä meri- ja metalliteollisuushankkeiden yhteisviestintäpalavereista!

Euroopan unioni tukee rakennerahastoillaan useita eri meri- ja metalliteollisuuden hankkeita, joilla pyritään tukemaan alan kehitystä.  Hankkeet toimivat usein samoilla toimialueilla ja erilaisista pääpainoista huolimatta tekevät paljon myös samoja asioita.  Päällekkäisyyksiä syntyy väistämättä ja yhdeksi suureksi epäkohdaksi on muodostunut hankkeiden ulkoinen viestintä, joka tällä hetkellä on hajautettu yksittäisiin tarkoin varjeltuihin yritysrekistereihin.  Ongelma on siinä, että hankkeista tiedotetaan usein sähköpostitse monilla uutiskirjeillä, jotka kuormittavat potentiaalisten kohdeyritysten postilaatikoita ja eittämättä syövät mielenkiintoa koko hanketoimintaan.

Valtakunnallisen Rakennemuutostoimiston aloitteesta kutsuttiin koolle Turusta käsin operoitavien hankkeiden edustajia.  Paikalle saapui allekirjoittaneen lisäksi edustajia MeriMyy:stä, Maritime Hubs:ta sekä useissa teknologiahankkeissa osatoteuttajana toimivasta Koneteknologiakeskus Turku Oy:stä.  Palaverissa ideoitiin ratkaisuja viestinnän tehostamiseksi ja päädyttiin kehittelemään meriteollisuushankkeiden yhteisviestintäfoorumia verkkojulkaisun muodossa.

Ensi helmikuun lopussa ensimmäisen verkkolehtensä julkaiseva foorumi etsii vielä iskevää nimeä, mutta toivottaa myös kaikki muut meriteollisuudessa toimivat hankkeet tervetulleiksi mukaan rakentamaan tehokasta ja mielenkiintoista viestintäkanavaa.  Verkkolehden pääelementtejä ovat mm. meri- ja metalliteollisuuden tapahtumakalenteri, hankkeiden tiedotuket, yritysesittelyt jne.  Myös kolumnit ja mielipidekirjoitukset ovat tervetulleita.  Toimitus ottaa tiedotteita ja juttuvinkkejä vastaan.  (Osoite ilmoitetaan myöhemmin)

Verkkolehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja sen ensimmäiset teemat ovat:
1/2012 Meri- ja metalliteollisuuden rakennemuutos (juttuvinkit 16.2. mennessä, ilmestyy 1.3.)
2/2012 Luovuus ja kulttuuri meri- ja metalliteollisuudessa (juttuvinkit 18.5. mennessä, ilmestyy 1.6.)
3/2012 Myynti ja markkinointi (juttuvinkit 20.8. mennessä, ilmestyy 3.9.)
4/2012 Kansainvälisyys (juttuvinkit 19.11. mennessä, ilmestyy 3.12.)