tiistai 22. marraskuuta 2011

Jäänmurtaja Afrikkaan

Kaleidoskoopin projektitiimiläisistä sekä toteuttajaorganisaatioiden opiskelijoista ja opettajista koostuva ryhmä vieraili STX Rauman telakalla 11.11.2011. Erityisenä tutustumisen kohteena yrityksen ja Rauman telakan lisäksi oli uusi NB-1369 DEA, joka on Etelä-Afrikan valtion/ympäristöministeriön tilaama jäätä murtava huolto- ja tutkimusalus antarktisille alueille. Tätä voidaankin pitää oikeana suomalaisena myynnin mestarinäytteenä, kun on saatu myytyä Suomesta alus Afrikkaan! Alus luovutetaan tilaajalle keväällä 2012, ja projektin valmius on nyt yli 80%. 
Vaikuttavaa tässä DEA-projektissa on mm. kokonaisprojektinhallinta, kun otetaan huomioon projektiverkoston valtava määrä alihankkijoita ja yhteistyökumppaneita, joilla kaikilla omat työkalut, oma osaaminen, oma vastuualueensa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kokonaisuuden pitää olla toimiva.
Projektipäällikkö Timo Luukkonen kertoo DEA-projektin olleen erittäin haastava; laivan suunnittelussa on pitänyt ottaa huomioon miehistön majoitus ja eläminen laivalla, tutkimuksellisuus sekä haastavat ja vaihtelevat sääolosuhteet sekä saada tästä kaikesta toimiva kokonaisratkaisu. Tämä on STX Rauman ydinosaamista ja he ovat voittaneet tarjouskilpailuja mm. sen vuoksi, että yrityksen projektinhallinnan osaamiseen ja laadukkaaseen laivanrakentamiseen luotetaan. Kokonaisuudessaan projekti vie kaksi ja puoli vuotta, josta noin vuosi menee varsinaiseen laivanrakennukseen.

Koko ryhmä oli vierailusta erittäin vaikuttunut.


Muutamia poimintoja opiskelijoiden kommenteista:

–”Hätkähdyttävää tämä niin monen eri alan yhteistyö!” Turun ammattikorkeakoulun teollisen muotoilun opiskelija Virve Hirsimäki oli erittäin vaikuttunut näkemästään ja kuulemastaan vierailulla. Hän pohdiskeli muotoilijan näkökulmasta mm. matkustajan maailmaa ja matkustajien psykologisia tarpeita pitkillä laivamatkoilla. Virve oli myös innostunut ja vaikuttunut STX:stä tulevana työnantajana.

Myös Mikko Paajanen, Turun ammattikorkeakoulun kone- ja automaatiotekniikan opiskelija myönsi vaikuttuneensa suunnittelun monipuolisuudesta ja projektin laajuudesta.

-" Todella opettava ja mielenkiintoinen vierailu. Näitä lisää!" kommentoi innoissaan myös Saku Virtanen, Satakunnan ammattikorkeakoulun kone- ja tuotantotekniikan opiskelija.
 


TTY:n signaalinkäsittelyyn erikoistuva tietotekniikan opiskelija Anna Eteläaho sanoi erityisesti projektia ja laivaa esitelleiden henkilöiden tehneen suuren vaikutuksen asiantuntemuksellaan.

-”Todellisuus varmasti yllätti useamman henkilön. Laivanrakennus projektina tuntuu niin kaukaiselta, mutta kun näkee omin silmin kokonaisuuden ja kaiken sen hässäkän, alkaa ymmärtää mitä sellaisen kaaoksen hallinnassa vaaditaan. Kuinka hienosti se Suomessa tehdään ja mikä oikeasti on meidän kilpailuvalttimme.” hämmästelee myös Johanna Rastas, TTY:n tuotantotalouden opiskelija.

Myös projektitiimin ja projektin hallinnan kannalta vierailu oli erittäin hyödyllinen. Vierailun jälkeen voi paremmin ymmärtää koko alaa ja sitä koskevia haasteita sekä kykenee paremmin soveltamaan ja mukauttamaan näkemystään sekä tulevia ajatuksia alalla toimiviin yrityksiin, kun on itse nähnyt ja hieman kokenut, miten homma käytännössä toimii.
 
Laivanrakennus ja telakkateollisuus Suomessa työllistävät verkostoineen n. 100 000 henkilöä.

Meri- ja metalliteollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitäminen ja parantaminen vaikuttaa siis hyvin moneen ihmiseen ja yritykseen ja sitä kautta myös koko Suomen talouteen. Perinteinen meri- ja metalliteollisuus on kuitenkin hyvin kausiluonteista ja tilaajapainotteista. Tilaaja antaa tarkat kriteerit ja määräykset, jotka tulee täyttää ja tuote suunnitellaan sen mukaisesti ja hinta yritetään laskea
kilpailukykyiseksi.

Tilauksen voittamisessa ratkaisee usein luottamus, toimiva kokonaisratkaisu ja hinta, mutta tärkeäksi tekijäksi saattaa nousta myös kyky tarjota ratkaisuja tai palveluita, joita muut yritykset eivät ole vielä keksineet. Tarjouskilpailussa tulisi kyetä näkemään nekin tilaajan tarpeet, ja lopputuotteen asiakkaiden tarpeet, joita tilaaja itsekään ei vielä välttämättä ole osannut ajatella. Jatkuvaan kehittämiseen on panostettava, etenkin tilausten välissä.
Kaleidoskooppi-projektissa etsimme näitä uusia näkökulmia ja ratkaisuja törmäyttämällä luovan alan ammattilaisia meri- ja metalliteollisuuden toimijoiden kanssa. Projektissa kartoitetaan sekä pilotoidaan tuottajatoiminnan avulla yhdessä luovan alan ja kulttuurin alan verkoston kanssa millaista antia luovilla aloilla voisi olla tarjota meri- ja metalliteollisuuden yritysten kehittämishaasteisiin.


Vierailun suunnitteli ja toteutuksen johti TTY Porin yksiköstä Heli Aramo-Immonen ja Tiina Mäkitalo-Keinonen yhdessä STX-Rauman telakan kanssa. Blogitekstin kirjoitti Kaleidoskooppi-projektin hallinnoija Rita Rauvola
Suomen Humanistisesta Ammattikorkeakoulusta.

perjantai 4. marraskuuta 2011

Kaleidoskooppi ”Vaikuttavuutta ESR-hankkeilla”-seminaarissa 1.11.2011

Terveiset rakennerahastojen seminaarista ”Vaikuttavuutta ESR-hankkeilla”, joka pidettiin 31.10.-01.11.2011 Helsingissä Scandic Hotel Continentalissa. Seminaarissa otettiin kantaa hankkeiden tuottamaan lisäarvoon mm. osallisuuden, osaamisen, yrittäjyyden ja työllisyyden kannalta sekä esiteltiin kehittämisohjelmien helmiä tältä ohjelmakaudelta. Seminaarissa syntyi myös erittäin hyvää keskustelua siitä, miten projektitoimintaa ja hankehallintoa voitaisiin kehittää tulevaisuudessa ja seuraavaa ohjelmakautta silmällä pitäen. Paljon ajatuksia ja ideoita syntyi myös Kaleidoskooppi-hankkeen toimintaan ja hallinnointiin.


Kaleidoskooppi-hanke kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittämisohjelmaan, jonka koordinoivana hankkeena toimii Orkesterointi Inno. Orkesterointi Innolle oli seminaarissa varattuna 5 minuutin ”hissipuhe”, joka toteutettiin kiertävinä ryhminä niin, että sama esitys annettiin 10 kertaa n. 10-20 hengen ryhmälle, non stop. (tässä kohtaa voi hengähtää.)
Orkesterointi Inno on kehittänyt ns. työkalupakin laadukkaan, tehokkaan ja innovatiivisen projektitoiminnan tueksi. Tärkeiksi asioiksi projektien onnistumisen kannalta ovat nousseet mm. luottamus, kunnioitus ja tekemisen ilo. Tähän päästään mm. taidelähtöisillä menetelmillä ja visuaalisella viestinnällä. Projektissa työskentelevien into ja kiinnostus toimintaan sekä toiminnan kohteena olevien asiakkaiden tavoittaminen ja heidän ymmärtämisensä ovat avainasioita. Näihin asioihin pyrin myös itse hankkeen hallinnollisena johtajana kiinnittämään erityistä huomiota.
Kaleidoskooppi-hanke oli tässä kehittämisohjelman "hissipuheessa" yhtenä innovatiivisen projektitoiminnan esimerkkinä. Käytännössä sain alle puolen minuutin ajan kertoakseni, mistä projektissa on kyse ja mitä aiomme projektissa tehdä, ja mitä ovat meidän hankkeemme innovatiivisen projektitoiminnan helmiä. Ilmeisesti tämä "pitchaus" meni nappiin, koska jokaisesta ryhmästä löytyi lisätietoa halajavia ja käyntikortteja kertyi käteen. Tämä sai vain enemmän vakuuttuneeksi hankkeen tarpeellisuudesta ja ajankohtaisuudesta.

Hankkeen tavoitteena on löytää uudenlaisia ratkaisuja meri- ja metalliteollisuuden kilpailukyvyn kasvattamiseksi. Tästä on puhuttu jo kauan. Uudenlaisia ratkaisuja tai innovaatioita voidaan kuitenkin löytää vain, jos kokeillaan uudenlaisia menetelmiä, tehdään uudenlaista yhteistyötä, kokeillaan, testataan, tutkitaan, mallinnetaan, kyseenalaistetaan, kierrätetään epäonnistumisia ja kehitetään niistä parempia oivalluksia. Näitä uudenlaisia ratkaisuja etsimme nyt luovan alan ja kulttuurin puolelta.
Hankkeen innovatiivisen projektitoiminnan helmenä esityksessä nostin esille mm.”välittäjäportaan fasilitoinnin”, jolla tarkoitetaan välittäjänä ja avustajana, jossain mielessä myös tulkkina, toimimista näiden hyvin erilaisten alojen törmäyttämisessä sekä myös projektissa syntyvien ideoiden ja yhteistyömahdollisuuksien jatkojalostamista ja eteenpäin viemistä jo projektin aikana. Hankkeessamme tämä tapahtuu poikkitieteellisen tuottajatoiminnan avulla. Tällaista uudentyyppistä monialaista tuottajatoimintaa samalla myös mallinnetaan ja arvioidaan projektin aikana.
Tuottajatoiminnan yhdistäminen projektitoimintaan on herättänyt minussa jo nyt paljon ajatuksia ja uskon vakaasti sen toimivuuteen. Tämä ei kuitenkaan tule olemaan ainut uudentyyppinen asia, jota projektissa kokeillaan. Kaleidoskooppi-hankkeessa aiomme olla avoimia, innovatiivisia, kokeilevia, tutkivia, yrittäviä, sitkeitä ja rohkeita, kaiken toiminnan läpäisevästi. Tämän vuoksi lupauduin testaamaan myös Orkesterointi Innon kehittämää innovatiivisen projektitoiminnan työkalupakkia Kaleidoskooppi-hankkeeseen yhdessä muiden projektitiimin jäsenien kanssa, jo parin viikon kuluttua.
Kaleidoskooppi on jo herättänyt paljon kiinnostusta.
Yleisö on ollut niin epäuskoinen kuin ylitsepursuavan innostunutkin. Kaikkia kuitenkin yhdistää sama tunne: tässä tehdään jotakin uutta ja erilaista, tästä haluan kuulla lisää, tässä haluan olla mukana. Toivon, että tämä innostus ja kiinnostus tästä vain lisääntyvät aktiivisen toiminnan myötä ja jatkuisi edelleen läpi koko projektin. Parhaat tulokset ja vaikuttavuus saadaan, kun mahdollisimman moni osallistuu toimintaan ja tekee yhteistyötä.
Ensimmäinen kokeilu tästä luovan alan sekä meri- ja metalliteollisuuden törmäyttämisestä tapahtuu 16.11.2011 Forum Marinumissa, Kaleidoskooppi-hankkeen avausseminaarissa, jossa meillä on eri alan ammattilaisia puhumassa toimintaympäristönsä haasteista, kehittämistarpeista sekä innovaatiomahdollisuuksista. Tuomme mukaan myös konkreettisia esimerkkejä luovan alan jo olemassa olevista onnistuneista yritysyhteistyökumppanuuksista. Lämpimästi tervetuloa!

Rita Rauvola
Kaleidoskooppi-hankkeen hallinnoija

tiistai 1. marraskuuta 2011

Kaleidoskooppi-hankkeen avausseminaari ja workshop Forum Marinumissa 16.11.


Puhujien esitykset:

Teknologiateollisuuden muuttuvat tarpeet
Teppo Virta, Teknologiateollisuus ry

Luovuuden hyödyntäminen suunnittelutyössä

Kai Levander, ent. laivasuunnittelija, mm. Wärtsilä

Innovations & Networks-ohjelma

Matti Nallikari, Arctech Helsinki Shipyard Oy

Kulttuuriset menetelmät työvälineenä yritystoiminnassa

Kaarina Etto & Elina Stirkkinen, Stella Polaris

Bridge over troubled water
Creativity and business - experiences from Estonia

Jorma Sarv, Viron Kulttuuriministeriö 


Seminaarin suunnittelijoina ja järjestäjinä toimivat Suomen humanistinen ammattikorkeakoulu ja Koneteknologiakeskus Oy yhdessä ja workshopin suunnitteli ja järjesti Suomen Humanistinen ammattikorkeakoulu.